Oltiinpa vaan Aijan kanssa aivan järjettömän reippaita, kun lähdettiin heti aamukymmeneltä Niinivaaralle treenaamaan. Aluksi otettiin Vilun kanssa lähes kaikki tokon alokasluokan liikkeet. Hyppyestettä meillä ei ollut käytettävissä, mutta tässä muut:

Seuraaminen kytkettynä/taluttimetta

Koirahan kyllä seuraa, omistajalla vain on ongelmia taluttimen kanssa... Pientä poikitusta Vilulla havaittavissa tuossa seuraamisessa. Katsekontakti hyvä (kenties syljeksinnästä on ollut hyötyä?). Tytön seuraaminen on reipasta ja innokasta. :)  Sekä seuraaminen taluttimessa että taluttimetta toimi tänään suht kivasti.

Käännökset

Muuten sujuvat hyvin, mutta käännös vasemmalle tuottaa pientä päänvaivaa. Vilu ei ole vielä tajunnut, että sen kroppaan kuuluu myös takapuoli, joten se ei oikein osaa käyttää sitä.  Edelleen joudun tuuppaamaan koiraa käännöksissä. Yritän opetella jonkun pienen vihje-eleen, jolla voin valmistella käännöstä. Käännökset oikealle hyvät ja vauhdikkaat, täysikäännökset ok.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä

Maahanmeno on ihan ok. Tässä liikkeessä ollaan hieman edetty, sillä jätettyäni koiran maahan olen jatkanut pari askelta eteenpäin ja palannut takaisin koiran luo.

Luoksetulo

Parantunut huomattavasti. Vauhdissahan ei ongelmia ole ollut, mutta aikaisemmin Vilu hyppäsi aina minua päin tullessaan luokse. Tällä hetkellä menee varsin kivasti, vauhti hyvä ja tulee aika nätisti eteen.

Seisominen seuraamisen yhteydessä

Meidän surkein liikkeemme. Koira on vielä hieman epävarma seisomisesta, joten lisää treeniä tähän.

Myöhemmin otettiin vielä paikalla makaaminen. Hyvin häiriötön häiriökoira Rini patsasmaisesti makaili kentällä, ja laitoin Vilun vähän matkan päähän maahan. Tein Vilulle lyhyen paikallamakuun, seisoin itse noin viiden askelen päässä, ja kävin useita kertoja palkkaamassa välissä. Ei ongelmia.

Ajatuksia tämänhetkisestä taitotasosta: jatkossa täytyy kiinnittää erityisesti huomiota käännöksiin vasemmalle + seisomiseen ja alkaa oikeasti treenata noita. Suurin edistys meillä on tapahtunut varmaankin paikalla makaamisessa (ja istumisessa), sillä tyttö pysyy noissa pieniä aikoja jo varsin kivasti.

Tämän jälkeen lähinnä pyörittiin Vilun kanssa jaloissa, kun Aija ja Rini treenailivat kentällä. Lopuksi kuitenkin otin Vilulle vielä ruudun, kolme toistoa. Meni ihan ok sekin.

 

Iltapäivästä lähdettiin kummankin koiran kanssa metsälenkille. Otin samalla pienen esineruudun. Vilu haki kaksi esinettä, kumpikaan ei päätynyt ihan käteen asti, vaikka sisällä edistystä esineiden tuonnissa onkin tapahtunut. Sitten laitoin Vilun kiinni puuhun ja lähetin Roihun etsimään viimeistä esinettä, mutta Vilupa ei halunnutkaan vain katsella vierestä, vaan riuhtaisi sen verran rajusti, että onnistui repäisemään pantansa rikki. Hiphip hurraa. Sitten molemmat koirat etsivätkin kilpaa esinettä ja niinhän siinä kävi, että Vilu sen sieltä nouti... Ainakin olivat molemmat hyvin motivoituneita. ;)