Kyllästyin tänään täysin luentopäiväkirjan kirjoittamiseen, joten lähdin piskien kanssa kunnon keväiseen LUMITUISKUUN, metsäkävelylle. Koska taskussani sattui olemaan yksi lelu, tuli kesken matkan mieleen, että mitäs jos ottaisi pienen esineharjoituksen. Tallasin metsään alueen ja aluksi heitin sinne lelun niin, että Vilu näki tapahtuman. Tämän jälkeen menin koiran luo ja lähetin sen alueelle vähän eri suunnasta. Tyttö tajusi homman jujun, juoksi esineelle ja toi sen melkein (!!) käteen asti. Tämän jälkeen koira takaisin puuhun kiinni ja kävelin alueelle, koira näki tämän. Pudotin tällä kertaa kuitenkin esineen niin, että koira ei nähnyt sitä. Tämän jälkeen lähetin Vilun etsimään ja hyvinhän se lelu sieltä löytyikin. Meinasin lopettaa leikin tähän, mutta Roihu näytti NIIN surkealta, kun ei ollut saanut etsiä esinettä ollenkaan, että jouduin piilottamaan esineen vielä kerran. Roippa etsikin varsin mallikkaasti. Poika oli kyllä niin innoissaan, että alan yhä enemmän uskoa, että kyllä se tykästyy siihen jälkeenkin. Sulaisivat vain nuo lumet jo vihdoin pois!