Otin lenkin yhteyteen molemmille koirille yhden jäljen. Roihulle n. 100 metriä, Vilulle n. 150.

Ajoin ensin Roihun jäljen.  Jäljellä oli aivan alussa pari makupalaa, samoin noin jäljen puolivälissä ja näiden lisäksi loppupalkka. Roihu eteni harkitsevaisen rauhallisesti, mutta meni kyllä nätisti jäljellä loppuun asti. Roippa tahtoo vain pitää päätään korkealla ja yrittää ottaa ilmavainun aina kun mahdollista. Pitäisi siis vaan pakottautua tekemään niitä noin kolme tuntia oikein kosteassa maassa muhineita jälkiä, joita Lea suositteli. Oi voi.

Vilun jälki oli vieläkin kaaren muotoinen, aletaan ottaa niitä kulmia sitten, kun käyn ostamassa sen jälkiliinan. Oli virhe ajaa Vilun jälki vasta toisena, sillä Vilu kävi taas liian kierroksilla jäljelle lähdettäessä, vaikka otinkin hieman tottista alkuun. Eka 15 metriä meni siis ihan hillittömään touhotukseen, mutta sen jälkeen koira eteni hienosti.

Lenkiltä ja jäljestämästä tullessamme koin aikamoisen järkytyksen, kun naapurin sakemanni-mix olikin vapaana pihassaan ja juoksi meitä kohti äristen. Keskityin vaan pitelemään koiria ja huutamaan, että tulkaa nyt hakemaan tämä koira pois täältä. Koira tuli haistamaan Roihua ja molemmat murisivat toisilleen matalasti. Siinä vaiheessa eräs toinen naapuri juoksi avuksi ja ajoi koiran takaisin omaan pihaansa. Sen jälkeen tämä naapuri sanoi suorat sanat koiran omistajalle. Täytyy sanoa, että olipa aika avuton olo tuossa tilanteessa. Onneksi ei käynyt kuinkaan.