Jesh, tänään oli tarkoitus ottaa koirille vähän jälkeä lenkin jälkeen. Sain sitten taas vaihteeksi todella hyvän idean. Sain jälkivaijerin tilattua viikonloppuna, mutta sitä odotellessa ajattelin kokeilla jäljestystä tuolla liinalla, joka minulla jo on. Pääsin huomaamaan, että se ei kyllä niin millään toimi jäljestyksessä. Tein siis Vilun jäljen (n. 200 metriä, kaari vasemmalle) kunnon tiheään metsään. Kun lähdettiin ajamaan jälkeä, alku meni tosi hyvin ja koira jäljesti nätisti (tosin ehkä vähän liiankin vauhdikkaasti). Ja mitä tapahtuu sitten - jumitamme tuon ihanan liinan takia kaikkiin puihin kiinni. :D  Homma meni siinä ihan täysin perseelleen, mutta otin vielä jäljen viimeisen pätkän Vilulle, jotta pystyin lopettamaan kuitenkin onnistuneeseen suoritukseen. Oi voi!

Roihulle tein jäljen (hevosenkenkä vasemmalle, n. 100 metriä) vähän harvempaan metsään ja vahingosta viisastuneena jätin tuon pirun liinan pois. Roihu oli aivan eri tavalla innostunut kuin edellisillä kerroilla, mikä tietysti lämmitti suuresti mieltäni. Roihu eteni muuten oikein hyvin, mutta sen nenää pitäisi saada kyllä vielä alemmas. Tahtoo vetää ilmavainulla aina tilaisuuden tullen.