Ollaan taas Suonenjoella pari päivää. Kämpässä on remonttimiehet, joten tuntui paremmalta ratkaisulta lähteä evakkoon kuin jäädä koirien kanssa jalkoihin pyörimään...

Tänään kävin ystäväni Antin kanssa lenkillä ja innostuin tekemään koirille esineruudun lenkin jälkeen. Ei taaskaan tuullut ollenkaan, mikä oli hieman harmillista. Alueesta tuli myös melko syvä. Päätin kokeilla vaihteeksi siten, että otinkin Roihun ensin. Roihu haki yhden esineen hyvin, mutta sen jälkeen vietti alkoi selvästi laskea, joten riekutin poikaa vielä vähän ja vaihdoin koiraa. Edistystä Vilun kohdalla on tapahtunut siinä, että se alkaa selkeästi tajuta, että esineet ovat tallatulla alueella. Tällä hetkellä selvästi huomaa, että meillä tökkii tuo nouto, koska koira ei ihan tajua, että esine pitäisi tuoda minulle asti. Nyt kuitenkin toisen esineen kanssa meni varsin hyvin, sillä riekutin koiraa sillä (jätin namipalkan kokonaan pois) ja se saikin kantaa esineen autolle asti. Välillä aina leikimme esineellä, ja sitten Vilu taas sai kantaa.

Antti oli oikein ystävällinen ja suostui tekemään meille noin 100 metriä pitkän jäljen. Kävin porukoiden luona oleskelemassa ja tulin noin reilun tunnin päästä ajamaan jäljen. Vilu luuli selvästi, että etsitään vielä lisää esineitä, joten ensin se syöksähti vauhdilla eteenpäin, mutta kyllä tuo heti sen jälkeen tajusi, että kyseessä olikin tämä homma tällä kertaa. Jäljellä ei siis ollut palkkaa muuten kuin vasta lopussa, ja pari kertaa tyttö nosti päätään hetkeksi, mutta jatkoi kyllä hyvin sen jälkeen. Jäljen lopulla oli selvästi kosteampaa maata, ja siinä tuo tahtoi rynnätä vähän liian kovalla vauhdilla. Mutta kokonaisuudessaan jälki meni ihan ok. Ja kerrankin vaikuttaisi siltä, että tyttö on hetken verran rauhallinen!