Tänään alkoi 8 kertaa kestävä perustokokurssi, jonne tungin Vilun kanssa lähinnä siksi, jotta pääsisimme taas treenailemaan hieman isommassa ja vieraassa koiraporukassa.

Päivän ehdottomasti ikävin juttu oli se, kun Vilu haukkui ohjaajalle pari kertaa, kun menimme kentälle. Vanhaa kunnon epävarmuushaukkua pari kertaa ja sitten yritti ihan vain komentaa. Koira hiljeni kuitenkin komennuksesta varsin mukavasti, eikä sen jälkeen enää välittänyt kouluttajasta mitään. Selvästi sillä on näissä tilanteissa vielä epävarmuutta siitä, jätänkö sen yksin suoriutumaan täysin uudesta ihmisestä. Heti kun huomaa, että minä hoidan tilanteen, jättää pöhinän pois ja rentoutuu.

No mutta, pääasiassa treenit olivat varsin positiiviset. Paikallaanolossa ollaan pidennetty vähitellen aikaa, ja tyttö pysyy jo paljon paremmin kuin esim pari viikkoa sitten. Seuraaminen on varsin hyvää, mutta tosiaan käsiapu on vielä liian vahva. Istumiset ja maahanmenot olivat ok. Luoksetulokin oli tänään nätti, ei törmäilyä! Ja kaikista positiivisinta oli, että tyttö ei pahemmin häseltänyt useasta hyvin vilkkaasta häiriökoirasta huolimatta. Pidinkin näihin vielä kohtalaisesti välimatkaa, mutta Vilu käyttäytyi kyllä selvästi eri tavalla kuin muutama kuukausi sitten noutajien massatreeneissä.