Tänään oli vuorossa jälkitreenit. Treenikaveri teki Vilulle jäljen. Hevosenkenkä, matkaa ehkä hieman vajaa 100 metriä. Ruokapalkka lopussa. Viluhan säntäsi jäljelle ja ensin vaan touhotti nenä ilmassa. Aika nopeasti se nenä sieltä sitten laskeutui maahan. Vauhti oli aika räväkkä, sain ottaa ihan kunnon askeleita pysyäkseni mukana. Lean kommentit olivat, että motivaatio koiralla on kyllä kohdallaan, mutta nyt pitää keskittyä saamaan se kuulolle heti alussa. Eli seuraavaksi tarkoituksena olisi testata, lähteekö tuo vähän tasaisemmin matkaan, jos ennen jälkeä käsken sen esim istumaan tai maahan ja vasta sitten annan luvan lähteä jäljelle. Mukavaa kuitenkin, että ei ole motivaatio-ongelmia. :)