Tarkoituksenanihan oli omistaa koko päivä suomen seminaarin tutkimussuunnitelmalle, mutta sitten sainkin kuulla, että Aija oli saanut toistaiseksi lainaan treenattavaksi karjakoiratyttösen. Tokihan tuota ihanuutta piti päästä heti katsomaan, joten sovittiin treenit tälle päivälle. Ja kyllä vain, mainio pötköhän siellä oli vastassa. Neidin nimi on Rubi. Kovasti tyttö jakeli pusuja, liekö lihapullanpaloilla taskussa ollut mitään osuutta asiaan. Joka tapauksessa ihastuin kyllä neitiin heti. Noissa karjiksissa vain on sitä jotain.

Vilun kanssa harjoiteltiin tänään sitä seisomista, mikä onnistuikin aika kivasti. Otettiin useita toistoja. Tämän lisäksi otettiin luoksetulo, mikä myöskin sujui varsin hyvin. Lopuksi vielä otettiin vasemmalle käännöksiä ja seuraamista. Otin tuon seuraamisen kädet selän takana, eikä tänään tuntunut sen vuoksi käsiongelmaa olevan. Käännöksissä tyttö pysyy suht tiiviisti sivulla ja joudun edelleen tuuppaamaan sitä jonkun verran, mutta tuohon pehvatyöskentelyyn olisi kiva saada parannusta. Kaiken kaikkiaan Vilu oli varsin rauhallinen tänään, liekö lämpimällä kelillä osuutta asiaan. Riniin se on jo kovin tottunut, mutta Rubia katsoi hieman tiiviimmin. Ei riekkunut kuitenkaan, joten hyvä juttu. Lopuksi vielä Aija kävi Vilun läpi (vihjesana + minä palkkasin), ei mitään erityistä.